TCM raportti 5.8.2017


Moikka,

nyt pitää heti kirjoittaa blogiin tuntemukset kun ne on vielä hyvin muistissa.

Aamulla heräsin siinä 8.30 aikoihin ja heti alkoi jännittämään toi juoksu, tää oli jo 5 kerta ja kertaakaan en ole näin jännittänyt, niin siksi nyt ihmettelen, että mikähän siinä sai aikaan sen jännityksen. Mutta ajallaan lähettiin ajeleen Teiskoon, mies jätti mut sinne kun oli menossa työreissulle... ehkä se oli se jännitysmomentti kun kaikki muut puolikkaat "oma huoltaja" on ollut mukana.

Nähtiin ihanan Marikan kanssa ennen lähtöä siinä, olimme molemmat takomorunners juoksijoita. Oli huippua saada olla mukana, kiitos Takomorunners:lle että sain tälläinen mahdollisuuden.

lähtö alueelle menossa muiden juoksijoiden kanssa

inhoon lippalakkia,  mutta päätin laittaa päähän kun sateli vettä

Muutaman kuvan ehdin napata siinä ennen juoksua, lippis päähän vaikka ei se mun päähän sovi, mutta kun ripsi vettä ja jos vaikka vahingossa aurinko paistaa niin ei aivan päähän paista. Toki en uskonutkaan auringon paisteeseen, on sitä sen verran vettä tullu muutamana päivänä.

Mutta siis lähtö oli kello 13 ja siinä vesilillu pellolta lähdimme matkaan, päätin juosta ihan omaa juoksua musat korvilla, mutta alkuun tuli lähdettyä aivan liian innokkaasti liikkeelle...alussa se on niin helppoa mutta kun pitäisi osata aloittaa maltilla koska se on piiiiitkä matka se 21,1 kilsaa.

Mäkinen maasto oli heti alusta, mutta lyhensin askelta ja juoksin ne ylös...onneksi ylämäen jälkeen tulee ees pieni alamäki :)
Sain tasattua vauhdin, seurasin sykekellosta, että vauhti pysyy samana koko matkan... mäet meni ja aattelin, että kyllähän mä näistä selviin...

kerkesin juostessa kuvaan heppoja

Ekat 10 kilsaa meni hyvin, kello näytti 1,08h ja aattelin, että siis siistii, mä ehkä saan parhaan ajan mitä oon ikinä juossut puolikkaalla, juoksu kulki helposti ja välillä satoi pikkasen vettä...välillä aurinko näyttäytyi... lippis oli tosi hyvä päässä... pysyi hiki siellä lippiksen alla :)

Toiseksi viimeisen juomapaikan jälkeen näin kaukana edessä yhden juoksijan selän...tumma poninhäntä heilahti ja päätin, että tuota selkää en päästä silmistäni. Vaikka en saisi kiinni mutta että näköyhteys pitää saada pidettyä. Pikku hiljaa se selkä sieltä tuli lähemmäs ja pidin kuitenkin oman vauhtini kellossa koko ajan samana...
Nousi sellainen kilpailuhenki kun huomas, että saa omalla hyvällä juoksulla toista kiinni... viimeisellä juomapisteellä oltiin yhtä aikaa, mutta mun selkä alkoi vähän siinä jo muistutella, että ei voi lähteä siltä seisomalta kunnolla vauhtiin..niin tää poninhäntä juoksija kerkes karkuun, näköyhteys oli kuitenkin koko ajan...viimeinen mäki käveltiin yhdessä.... kyllä niitä mäkiä oli matkan varrella aivan jäätävästi. Ihminen joka ei juokse mäkijuoksuja kauheesti niin ihmeen hyvin mä niistä selvisin.

Viimeiset pari-kolme kilsaa aurinko paistoi ja tuli ihan kauheen kuuma, tuli HCM mieleen kesäkuun alusta...mutta ajatus oli vain, että ei montaa kilsaa ja pääsen maalin... mutta miten se on aina niin tuskaa se viimeinen kilometri... kun pääsin pelto-osuudelle niin en meinannut enään jaksaa... mutta kellon mukaan maalissa 2.25.43.
maaliin tuloa


Mutta maalissa mua odotti Marika, ja sain seuraa kun sain ruokaa.... oli mukava tavata uusi tuttavuus ja toivottavasti nähdään näissä merkeissä toistekin :)




Kiitos tamperecountrysidemaraton hyvin järjestetystä tapahtumasta, oli huikeet puitteet olla juoksemassa. Maisemat oli kauniit ja hiekkatie on todella hyvä alusta juosta, vaikka tykkään mä asfaltillakin juosta. Molempia oli hyvin.... Ruoka oli hyvää ja sitä sai riittävästi... vessat oli hyvät... ja kun Minde harjoittelee mäkimaastossa juoksua niin saatan tulla vuoden päästä uudestaan, jos järjestätte tapahtumaa. Ja kiitos takomorunners, että pääsin juoksemaan.... fiilis on mahtava ja tää antaa uutta mielekkyyttä juoksuun, kun huomaa, että jos nyt sain aikaa parannettua kesäkuun puolikkaasta niin ties mihin vielä pääsen :)

-Minde

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marraskuun mietteitä

Tukholma

Tukholman maraton 2019